Unelma talon rakentamisesta heräsi jo vuosia sitten. Talolle oli kaksi kriteeriä: sen pitää olla hirsitalo ja sen tulee sijaita luonnossa. Tästä syntyi Kuusamo Hirsitalot -projekti Villa Tranberg, josta on päivä päivältä tulossa Jessicalle ja Antille yhä enemmän unelmien täyttymys.
Kun avopari Jessica Ålgars ja Antti Vaalikivi päättivät rakentaa itselleen ”aikuisiän talon”, lasten varttuessa ja muuttaessa omilleen, sitä kutsuttiin kauan ”pikkutaloksi”. He kävivät katsomassa useita tontteja alle tunnin ajomatkan päässä Turusta. Sattumalta löytyi netistä tontti Naantalin Rymättylän saaresta, ja se kolahti heti.
– Kallioisella tontilla on jäkälää ja matalia mäntyjä sekä kaunis suo, jossa kasvaa syksyllä karpaloita. Tontista tuli mieleen sekä Lappi että saaristo, molemmat meille tärkeitä sielunmaisemia. Omaa rantaa ei ole, mutta meri ja järvet ovat ihan lähellä, Jessica ja Antti kertovat.
Kohtalon karpalo
Karpalo oli tärkeässä roolissa, kun palaset loksahtivat paikoilleen. Haaveiden tontin nimi on Villa Tranberg, jonka tontin myyjä Monika oli antanut tontille siksi, että suolla kasvaa syksyisin karpaloita (ruotsiksi tranbär) ja koska tontin yli joskus lentää kurkia (ruotsiksi trana).
– Monika on kuten minä ruotsinkielinen, ja kun hän vielä kuuli, että kutsumme punaista retkeilyautoamme Karpaloksi, tuntui melkein kohtalolta sanelemalta, että me olisimme tontin seuraavat omistajat, Jessica Ålgars kertoo.
Yli hehtaarin kokoinen tontti sijaitsee keskellä luontoa, naapureina ovat vain metsän peurat ja hirvet.
Talotoimittajan laatu ja palvelu ratkaisivat
Jessica ja Antti kävivät viiden eri hirsitalotoimittajan juttusilla Turussa ja vierailivat kesäisin asuntomessuilla Lohjalla sekä Naantalissa. Messuilla he ihailivat erityisesti hirsitaloja, joihin tuntui olevan messujen pisimmät jonot.
Kuusamo Hirsitalot veti pisimmän korren luotettavan ja asiantuntevan myyjän, laadukkaan tuotteen ja järkevän hinta-laatusuhteen vuoksi. Myös paikallinen työvoima, eli Mynämäestä kotoisin olevat Tähtisen veljekset rakentajina kuulosti turvalliselta valinnalta. Muuttovalmiin hirsitalon pitkähkö toimitusaika ei haitannut, koska Jessicalla ja Antilla ei ollut projektilla mikään kiire.
– Talokaupat tehtiin joulukuussa 2021. Emme silloin tienneet, että helmikuussa Venäjä aloittaa tuhoisan hyökkäyssodan Ukrainaan, jonka vaikutukset heijastuvat myös rakentamiseen ja materiaalien saatavuuteen. Jälkikäteen katsottuna oli hyvä, että teimme kaupat ennen sodan alkua, Antti Vaalikivi toteaa.
Sota ei ole vaikuttanut aikatauluihin, vaan kaikki on edennyt mallikkaasti. Hirret tulevat puista, jotka kasvavat Kuusamon ja sen lähikuntien metsissä ja työvoima tulee naapurikunnasta. Kun maailmassa myllertää, tämän kaltainen kotimaisuus on selkeä etu ja turva.
– Olemme Antin kanssa vaeltaneet ja lumilautailleet Kuusamon metsissä. Kodissa, joka on rakennettu hitaasti Lapin talvessa kasvaneesta puusta, tuntuu turvalliselta, tutulta ja terveelliseltä elää, Jessica sanoo.
Ei tullut pikkutalo – eikä jättitalo
Talopaketin malliksi valikoitui yksikerroksinen Harju. Neliöitä on 128, makuuhuoneita kolme ja kodinhoitohuonekin löytyy.
– Me teemme molemmat etätöitä ja teini-ikäisiä ja aikuisia lapsia meillä on yhteensä neljä, joten tämän pienemmäksi ”pikkutalo” ei tullut. Nyt kun talo on pystyssä, tuntuu että koko on meille juuri oikea, Jessica iloitsee.
Pystytys- ja rakennustyöt ovat edenneet ilahduttavan hyvin ja täsmälleen aikataulun mukaan. Parhaillaan kuivatellaan betonilattiaa, minkä tietysti huomaa suurista sähkölaskuista, ja pintoja valmistellaan.
Ympäröivä luonto inspiroi materiaali- ja värivalinnoissa. Hirret käsiteltiin Teknoksen vahalla, jossa on vaalea sävy, mutta joka jättää hirret puun värisiksi. Muutama seinä on pystypaneelia, josta on saatu inspiraatiota muun muassa Norjan puurakennuksista. Katossa on puupaneeli ja lattiaan tulee tammiparketti. Laatat heijastavat ympäröivien saaristokallioiden värejä ja muotoja.
Haja-asutusalueen haasteet ja ilot
Iso tontti luonnon keskellä ei ole heti muuttovalmis, vaan monta asiaa pitää selvittää ja tilata.
Kaivo porattiin 60 metrin syvyyteen, jotta saatiin vettä. Sähköliittymä piti tilata ja piti päättää, minkä jätevesijärjestelmän hankkii. Jessica ja Antti tutustuivat eri vaihtoehtoihin ja vaikka kemiallinen pienpuhdistamo kiinnostikin, he päätyivät lopulta Vestellin ratkaisuun, jossa on umpisäiliö sekä erillinen harmaaveden biopuhdistamo. Ratkaisun pitäisi olla helppo ja lähes huoltovapaa.
Maatyöt ovat luultavasti joka rakentajalle iso panostus ja ehkä myös ihmetyksen aihe – niin myös tontilla Villa Tranberg.
-Kallioisella tontilla piti louhia melko paljon ja piti rakentaa melko pitkä tie talolle, ylämäkeen. Onneksi meillä oli taitava paikallinen maarakentaja Rami, joka selvitti haasteet ja onnistui tekemään tontista asuttavan, kaunista luontoa kunnioittaen, Antti kertoo.
Tulevat rymättyläläiset ovat käyttäneet paikallista työvoimaa kaikessa, missä ovat pystyneet. Vastaava mestari Arto asuu lähettyvillä ja hänen kauttaan Jessica ja Antti ovat saaneet vihiä hyvistä paikallisista tekijöistä maatöistä ulkotilojen sähkösuunnitteluun ja lumen auraamisapuun.
– Kaikki ovat olleet sekä ammattitaitoisia että mukavia mikä luo uskoa siihen, että meille tulee hyvä elämä Rymättylässä, talossa luonnon keskellä.
Jessican ja Antin talo on muuttovalmis kesällä 2023. He kertovat seuraavassa blogissa, millainen talosta tuli ja miltä tuntuu elää siinä.
