Puuinfo haastatteli toimitusjohtajaamme Arto Orjasniemeä osana suomalaisten puurakentamisen parissa toimivien yritysten toimintaa ja näkemyksiä esittelevää artikkelisarjaansa. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Puuinfon sivuilla.
Osaaminen on hyvä lamalääke
Kuusamo Hirsitalot Oy:n juuret ovat 1990-luvun alun lamavuosissa, jolloin työmahdollisuudet olivat Kuusamossa vähissä. Mutta oli metsää ja puuta jalostettavaksi, Rukan matkailukeskus ja kysyntää loma-asunnoille.
– Yritimme velipojan kanssa selättää lamaa pitkillä päivillä. Päivät oltiin hallilla sorvaamassa hirsiä, illalla myytiin valmiita mökkejä ja yöllä suunniteltiin uusia. Pienikin markkina piti toiminnan hengissä. Se jätti kuitenkin varovaisuuden yrittäjyyteen, että aina tulee mietittyä huonompikin kehitysvaihtoehto, kuvailee yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Arto Orjasniemi 90-luvun lamakokemuksia ja yhtiön alkutaivalta.
– Varsinaisesti Kuusamo Hirsitalot Oy syntyi vuoden 1997 lopussa, jolloin Pölkky Oy:n ja Pölkyn pääomistajien kanssa perustettiin nykyinen yhtiö ja tuotanto laajeni omaan hirsivalmistukseen kotimaan ja vientimarkkinoille.
Etätyön laajeneminen lisää kakkosasuntojen rakentamista
Koronapandemian alku oli Orjasniemen mukaan stressaavaa aikaa, kun pelättiin lomautusten johtavan isoon jo tehtyjen tilausten perumisen vyöryyn.
– Samalla kun siirryttiin etätöihin, arvelin että myös uusien tilausten virta loppuu kuin seinään. Näin ei kuitenkaan käynyt, asiakkaat säilyivät ja uusiakin kauppoja tuli.
– Nykyisellä tilauskannalla mennään täydellä volyymillä syyskuun loppuun. Markkinoille on tullut varovaisuutta ja päätöksenteko uusista hankkeista on hidastunut. Pankit ovat jäädyttäneet sovittuja rahoituksia odottamaan tilanteen vakautumista. Lopulliset talousvaikutukset tulevat näkymään vuoden viimeisinä kuukausina ja ensi vuoden alussa.
Orjasniemi toivoo rahoittajilta nyt malttia.
– Toivottavasti pankit pitävät päänsä kylmänä, kun siellä on tapana ylireagoida kumpaankin suuntaan. Kun markkinat vetävät, rahaa työnnetään ja kun markkinat hiipuvat, menevät rahahanat myös yleensä kiinni. Rahalaitosten reagointi vahvistaa liikettä kumpaankin suuntaan.
– Uutisissa on kerrottu, että vanhojen loma-asuntojen kauppa on virkistynyt. Kaupan elpyminen ei näy vielä uudisrakentamisessa, mutta uskon, että pandemian seurauksena kiinnostus etätyön mahdollistavaan lomarakentamiseen ja kakkosasuntoon tulee kasvamaan.
Orjasniemi ei näe pandemian aiheuttamassa talouden taantumassa yhtäläisyyksiä 90-luvun alun lamaan.
– Silloin valtio oli kuilun partaalla. Nyt valtio saa lainaa, jolla pystytään elvyttämään ja pitämään pyörät pyörimässä. Rakentamisen talousvaikutukset ulottuvat laajalle, joten nyt kannattaa käynnistää julkisen rakentamisen hankkeita. Kun puhutaan vihreän talouden kasvusta, puurakentaminen sopii siihen hyvin, koska samalla tuetaan ilmastotavoitteita.
Painumaton liimattu lamellihirsi korvaa perinteisen hirren
Hirsitaloteollisuus on vuosien varrella uudistunut. Teollinen valmistus on korvannut käsityön, kokopuusta veistetty hirsi on korvautunut lamellihirrellä ja viime vuosina vielä painumattomalla lamellihirrellä. Samalla paikallinen markkina on laajentunut vientiin.
– Tämän kehityksen myötä hirsirakentaminen kiinnostaa taas arkkitehtejäkin uudella tavalla. Hirsitaloteollisuudella on ollut aktiivista modernin hirsirakentamisen kehitystyötä yhdessä Oulun yliopiston arkkitehtikunnan kanssa.
Loma-asuntojen rakentamisen osuus on laskenut kolmannekseen yhtiön hirsitalojen kokonaistuotannosta, kun vastaavasti talomyynnin osuus on kasvanut.
– Massiivipuinen hirsi ja pyöröhirsi ovat vähentyneet tuotannosta merkittävästi. Ne ovat korvautuneet suurelta osin painumattomalla lamellihirrellä, mikä valmistetaan paikallisesta männystä ja kuusesta. Vaikka kyse on massiivipuusta, moni puhuu edelleen mielellään hirrestä. Alan toimijat kokevat edelleen olevansa enemmän hirsirakentajia kuin massiivipuurakentajia.
Kuusamo Hirsitalot Oy työllistää noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Kotimaan myyjät toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
Sisäilma ja ekologisuus kasvattavat hirsirakentamisen markkinaa
Kuusamo Hirsitalo Oy:n valmistamien hirsirakennusten toimituspakettiin kuuluu hirsikehikon lisäksi kaikki rakennuksen puutavarat, ovet, ikkunat, eristeet ja vesikatemateriaalit.
– Myyjillämme on eri puolella Suomea paikallisia kokeneita asentajia ja rakentajia, joita he suosittelevat asiakkaillemme rakentamisen loppuun saattamiseen. Olemme päättäneet keskittyä ydinosaamiseemme, hirsitalojen suunnitteluun ja valmistukseen. Päinvastoin kuin monet muut alan yritykset, emme tee omaa rakentamista, sanoo Orjasniemi.
– Suunnittelu on merkittävä osa toimintaamme. Meillä on palkkalistoilla lähes 20 rakennus- ja rakennesuunnittelijaa, joiden tehtävä on toteuttaa asiakkaiden mieltymyksiä ja toiveita. Kun ennen hirsirakennusten asiakaskunta oli iältään keski-ikäisiä ja vanhempia, nyt nuoret aikuiset ja perheet haluavat hirsitalon.
Keskustelu rakennusten sisäilmasta on lisännyt Orjasniemen mukaan kiinnostusta hirsirakentamiseen.
– Hirsitalo tunnetaan hengittävänä ja ekologisesti kestävänä. Ennen tyydyttiin enemmän vakioratkaisuihin, nyt halutaan yksilöllisiä rakennuksia. Tässä suhteessa nuoret aikuiset ovat paljon vaativampia asiakkaita. Pelkän puun sijaan väliseinissä ja katoissa saatetaan käyttää ihan muuta materiaalia.
Sisäilma-asiat ja asumisen terveysvaikutukset ovat Orjasniemen mukaan selvästi kasvava trendi ja hirsirakentamisen kilpailutekijä kuluttajamarkkinassa.
Hirsitaloteollisuuden tavoitteena laajentuminen pienkerrostalojen tuotantoon
Hirsitaloteollisuus pyrkii Orjasniemen mukaan laajentumaan tulevaisuudessa pientalorakentamisesta pienkerrostalojen tuotantoon.
– Meneillään on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa useita 4-kerroksisia vuokrataloja. Ne ovat toteutuessaan tärkeitä avauksia hirsitaloteollisuudelle. Näihin hankkeisiin yhteiskunnan tukitoimet ovat tervetulleita, koska ne ohjaavat samalla rakentamisen ympäristötavoitteita.
– Hirsitalovienti on muuttunut vaikeammaksi muun muassa Venäjän kauppasuhteiden jäätymisen myötä. Venäjälle ja Ukrainaan oli vahvaa vientiä 2000-luvun alussa, mutta se on hiipunut samoin kuin venäläisten rakentaminen Suomessa. Tällä hetkellä Pohjoismaat ovat vahvin vientimarkkina-alue. Viennin osuus on viidenneksen koko tuotannosta.
Artikkelin on kirjoittanut Markku Laukkanen ja Mikko Viljakainen. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Puuinfon sivuilla .
Artikkeli on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisen toimenpideohjelman rahoittamaa ja Puuinfon toimittamaa artikkelisarjaa, jossa esitellään suomalaisten puualan ja puurakentamisen parissa toimivien yritysten toimintaa ja näkemyksiä.
